MAALAUKSIA ARKKITEHTUURISTA


Jorge Luis Borges kuvaa eräässä tarinassaan, miten kartanpiirtäjät laativat keisarikunnastaan luonnollisen kokoisen kartan. Sellaisen, joka vastasi kohta kohdalta todellisuutta. Tämä ajatus on aina kiehtonut minua pohtiessani arkkitehtuurin kahta todellisuutta: kuvallisia esityksiä ja rakennuksia. Ne eivät varsinaisesti ole yhteneväiset, vaan niiden väliin syntyy tilaa. Se tila on ollut työlleni otollista.

Rakennukset on koodattu arkkitehtuuripiirustuksiin. Piirustukset esittävät rakennukset suorakulmaisten projektioiden perusteella. Tämä viipalointi tehdään virtuaalisessa, kolmiulotteisessa euklidisessa ruudukossa, joka vaikuttaa kuvien ilmeeseen voimakkaasti. Voidaan väitellä siitä, ovatko piirustukset pelkästään välineitä toivotun päämäärän saavuttamiseen vai vaikuttavatko ne syntyvään rakennukseen itsessään. Hämmentävän läsnäolevilta ne joka tapauksessa tuntuvat.

Arkkitehtuuripiirustuksissa on ainutkertaista estetiikkaa ja ilmaisuvoimaa. Niistä löytyy yllättäviä viivakompositioita, jotka samalla määrittävät tätä tai tuota ovea tai ikkunaa. Ja jos piirustukset ovat käsin piirrettyjä, niin niissä näkyy myös ruumiillisuus ja inhimillisyys – käden muuttuva paino, jännitys, herkkyys, epäröinti, virheet ja korjaukset.

Olen etsinyt arkkitehtuurin ja maalaustaiteen leikkausaluetta. Sen pohjalta toteutui näyttelysarja, jossa työstin arkkitehtuurin esitystapoja visuaalisesti ja käsitteellisesti. Työn tavoite oli yksinkertainen: tehdä arkkitehtuurista maalauksia, jotka olisivat maalauksina itsenäisiä mutta perustuisivat todellisiin arkkitehtuuripiirustuksiin.


(Ilmestynyt julkaisuissa Kaisa Soini: Desire vacui ja 40/40. Young architects from Finland, toim.
Roger Connah.)